Mitä nyt oikein halutaan?

Suomen hallitus on päättänyt julistaa hätätilan kun itärajan yli on marras- joulukuun aikana tullut yli tuhat turvapaikan hakijaa. Näin ei tehty 2015 – 16, jolloin rajan yli saapui yli 1750 turvapaikanhakijaa. Tosin samaan aikaan tuolloin saapui yli kymmenkertainen määrä länsirajan kautta.

Miten 2016 tilanne ratkaistiin? Silloin käynnistettiin keskustelut Venäjän kanssa ja sovittiin rajakäytännöistä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Suomen toivomuksesta Venäjä ei enää päästänyt rajalle ihmisiä, joiden aikomuksena oli hakea turvapaikkaa, eli käytännössä heitä, joilla ei ole Schengen viisumia. Suomi siis käytännössä vaati Venäjää rikkomaan kansainvälistä lakia ja muun muassa EU:n lainsäädäntöä.

Kaikilla, jotka saattavat kotimaassaan joutua vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa, on oikeus pyytää kansainvälistä suojelua. Turvapaikka kuuluu perusoikeuksiin, ja sen myöntäminen henkilöille, jotka täyttävät vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen kriteerit, on sopimusvaltioiden, siis myös unionin jäsenvaltioiden, kansainvälinen velvoite. Unioni on sisällyttänyt kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat edellytykset omaan lainsäädäntöönsä ja laajentanut käsitettä ottamalla käyttöön toissijaista suojelua saavien luokan, joka kattaa muut kansainvälistä suojelua saavat henkilöt kuin pakolaiset.

Aikaisemmin ollut käytäntö ei siis kestä tarkastelua ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se, että tällainen sopimus on ollut aikaisemmin maiden välillä voimassa, ei tee siitä oikeutetumpaa.

Rajan sulkeminen on myös yhdistetty Ukrainan sotaan. Tämäkään argumentti ei pidä, sillä raja on ollut auki koko sodan ajan. Venäläisten matkustamista on rajoitettu, mutta esimerkiksi kaksoiskansalaiset ja suomalaiset ovat jatkuvasti voineet liikkua rajan yli. On myös ollut lukuisia tilanteita, joissa venäläiset ovat saaneet luvan saapua Suomeen. Rajaa ei ole suljettu Ukrainan sodan takia.

Persujen pelastusrengas

Rajan sulkemisen perusteet tullaan testaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. On erittäin todennäköistä, että Suomen toiminta todetaan laittomaksi. Etenkin kun kyse on Euroopan ulkorajasta, jolla turvapaikkaoikeuden toteutuminen tulisi erityisesti taata.

Se, että Venäjällä on selvästi olemassa ammattimaista ihmisten kuljettamista ja että Venäjä on muuttanut toimintatapaansa Suomen rajalla, ei oikeuta suomalaisten laitonta toimintaa.

Tässä tilanteessa monelle on vaikeaa päättää vihaako Putinia vai hallituksen äärioikeistoa enemmän ja montako turvapaikanhakijaa on valmis sen takia hylkäämään hankeen. Suomen hallituksen reaktio ei ole ollut missään suhteessa tulijoiden määrään. Suomella on kaikki edellytykset ottaa nämä ihmiset vastaan ja selvittää heidän oikeutensa turvapaikan hakemiseen. Valitettavasti nyt valittu linja näyttäytyy pelkästään panikoimisena, ei päättäväisenä toimintana, kuten Orpo sitä yrittää nyt esittää.

Tosiasia on, että rajan sulkemiselle ei ole olemassa perusteita ja hallituksen päätös perustuu täysin populistiseen haluun esittää hallitsevansa tilannetta silkalla voimalla normaalin politiikan sijaan. Sellainen ei hyödytä kuin perussuomalaisia, joiden suosio ei tahdo kestää Purran ankaraa leikkauslinjaa, joka vie heiltä kannattajia kiihtyvään tahtiin. Ulkoinen uhka on heidän pelastusrenkaansa. Minusta meidän ei tarvitse sitä persuille heittää.

Kuvassa norjalainen perhe pakenemassa rajan yli Ruotsiin sen jälkeen kun natsi-Saksa miehitti maan. Äärioikeiston politiikka voi aiheuttaa monenlaista pakolaisuutta myös tulevaisuudessa.
Kuva: National Archives of Norway Picryl